29. September 2014

Graffiti um 1700.

Der Ausflug führte uns auch auf die Wartburg nach Eisenach. Hier im Lutherzimmer versteckte sich Luther 1521-1522 unter dem Decknamen Junker Jörg und übersetzte die Bibel. Hier schmiss er das Tintenfass an die Wand, als der Teufel ihm erschien. Touristen um 1700 schlugen als Souvenir den Putz von der Wand, und ritzten Initialen und Jahreszahlen in die Holzwand. Auch Holzwürmer haben ihre Spuren hinterlassen. Diese ersten Bilder schicke ich zu glasklar und kunterbunt zum MakroMontag.

/// /  Retkemme johti meidät myös Eisenachin Wartburgille. Tällä Martin Luther oli piilossa 1521-1522 ja tässä huoneessa hän heitti mustepullon seinään, kun paholianen ilmesty hänelle. Turistit 18. vuosisadalla ottivat kipsin matkamuistoina seinältä mukaan ja kaiversivat puuseinään puumerkkejä sekä vuosilukuja. Puumadotkin ovat jättäneet jälkensä...





Alleine schon weil die Wartburg historisch gesehen mehrfach von Bedeutung war, ist sie einen Besuch wert. Eine Führung kann nur die Geschichte anreissen, und jeder Raum ist für sich alleine schon beeindruckend. Z.B. die Kemenate der heiligen Elisabeth ist komplett mit Glasmosaik ausgekleidet, dies war Anfang 1900 und dauerte vier Jahre.

/// / Wartburg kannattaa käydä katsomassa, kun on ollut monesti historialle merkityksellinen. Jokainen huone on omalla tavalla mielenkiintoinen. Esimerkiksi pyhän Elisabetin huone on kokonaan täynnä lasimosaikkia. Tämä kesti neljä vuotta 1902-1906.






Momentan werden Bauschäden aufgenommen, da sich ein großes Festjahr nähert... In der Hoffnung dass bis dahin alles restauriert ist.

/// / Tällä hetkellä entisöinti on meneillään, kun kohta on suuri juhlavuosi. Toivottavasti saavat kaikki paikat kuntoon.






28. September 2014

Mit der Marktfrau durch Erfurt.


Letztes Wochenende waren wir auf einem Vereinsausflug, und der Bus führte uns nach Erfurt. Superinteressante Stadt! Wir folgten der Marktfrau, die uns durch Hinterhöfe führte, Geschichten zur Stadt erzählte und somit eine kurze Einführung in die Stadt gab. Die Führung machte Lust auf mehr!

/// / Viime viikonloppuna oltiin palokunnan kanssa Erfurtissa. Siellä seurattiin torirouvaa, joka johti meidät sisäpihoihin, kertoi mielenkiintoisia tarinoita Erfurtin historiasta ja sai ainakin minut kiinnostumaan kaupungista!




An vielen Häusern sieht man noch heute Bierlöcher. Das sind ein oder zwei runde Löcher in der Hauswand in der Nähe des Haustores. Das ist das Zeichen, dass hier Bier gebraut werden durfte. Sobald das Faß im Keller aufgemacht wurde, stekte man einen Strohwisch in das Loch. Dazu rief der Bierausrufer ein Mal die Woche aus, wo es frisches Bier gab.

/// / Monessa seinässä näkyy vielä kaljareikiä. Kaljareikä (yksi tai kaksi) on pyöreä reikä talon seinässä lähellä ovea. Se oli merkki että siinä talossa sai tehdä kaljaa, ja kun uusi tynnyri avattiin kellarissa, laitettiin reikään olkivihta. Lisäksi kaljanhuutaja nimesi kerran viikossa kaikki paikat, jossa sai kaljaa.



Erfurt wurde im 9. Jhd bekannt für das Erfurter Blau, die Farbe die recht kostbar war. Dies wurde aus der Pflanze namens Waid gewonnen. Die zweijährige Pflanze wurde geerntet und getrocknet. Nur Waidhändler durften aus diesem Waid die Farbe produzieren. Hierfür haben sie auch Urin gebraucht, den sie in den Brauhäusern für kleines Geld kauften. Der Waid und damit auch der Handel wurde durch das Indigo verdrängt.

/// / Erfurt oli 9. vuosisadalla tunnettu Erfurtin sinisestä, värjäusväri joka oli kyvin kallisarvoinen. Värimorsinko on kaksivuotinen kasvi, joka kuivattiin. Vain morsinkokauppiaat saivat tehdä morsingosta väriä, ja siihen he tarvitsivat virtsaa, jonka he ostivat pienellä rahalla kaljapaikoista. Morsinko ja kaupanteko loppuivat, kun Indigo tuli Eurooppaan.
 

In der Allerheiligenkirche wurde 2007 ein innovativer Weg eingeschlagen. Man teilte die Kirche in zwei Teile durch eine Glastrennwand, die eine Seite wird als Kolumbarium, also Urnenbegräbnisstätte genutzt. Auf der anderen Seite werden Gottesdienste gehalten, also das Leben gefeiert. Leben und Tod auch in dieser Kirche nach beieinander, nur durch eine Glaswand getrennt... Die Angehörigen haben einen Schlüssel und können bei den Urnen sein. Hat man keinen Schlüssel, kann man sich auf eine Bank vor der Glaswand setzen und so Sichtkontakt mit den Urnen haben.

/// / Katolilaisessa kirkossa puhaltaa uudet tuulet. Vuonna 2007 rakennettiin lasiseinä. Näin kirkko jaettiin kahteen, yhdellä puolella on 630 urnahautaa, toisella puolella korkko, jossa juhlitaan elämää. Kuolema ja elämä niin lähellä toisiaan, vain lasiseinä välissä. Omaisilla on avain ja he pääsevät uurnien lähellä. Jos ei ole avainta, niin voi istua penkille lasiseinän ulkopuolelle ja muistella menneitä.


Vor dem Standesamt eine feiernde Gesellschaft...

/// / Maistraatin edessä juhlittiin häitä...


Sehr lecker, der Erfurter Blumenkohl! Auch wenn dieser frittiert war. Auf dem Marktplatz war Cerealienmarkt, der Stauden- und Gartenmarkt. Mal was anderes auf einem Fest dieser Blumenkohl, nicht nur Thüringer Bratwurst.

/// / Torilla oli toritapahtuma, kukka ja kasvimarkkinat. Söin siellä kukkakaalia, hyvää oli! Vaikka olikin friteerattu, mutta olipahan jotain muutakin tarjolla kuin vain makkaraa...


Der Herbst kommt... /// / Syksy on lähellä...


23. September 2014

Datensicherung. /// / Varmuuskopiointi.

Leute, macht mehr Datensicherung! Jeder weiß es, aber wieviele machen sie wirklich regelmäßig? Auf die Gefahr hin dass ich mich nun als einziges Doofele oute, letzte Woche war ich so dämlich meine Festplatte mit all meinen Daten zu formatieren. Natürlich war das keine Absicht, und richtig schlecht ist mir geworden, als mir bewusst wurde, dass meine letzte Datensicherung wohl schon ein Jahr oder noch länger her war. Die Geschichte hatte dann doch noch ein gutes Ende, denn ich gab den PC in die Hände einer Person, die wirklich weiß was sie macht. Er konnte mir alle Daten wiederherstellen. Nun steht jede Woche im Kalender: Datensicherung!

Das Bild dazu wie ich mich fühlte: wie ein Schluck Tee der nicht mehr in der Tasse ist.

/// / Immeiset, tehkää varmuuskopioita tiedostoistanne! Kaikki tietävät sen, mutta kuinka moni kopioi tiedostonsa johonkin muuaalle sännöllisesti? Ehkä tunnustan olevani ainut hölmö joka unohtaa asian "joskus". Viime viikolla poistin tietokoneelta kaikki tiedostot. Oiken huono olo tuli, kun tajusin että viimeinen varmuuskopiointi oli tapahtunut yli vuosi sitten. Onneksi tajusin lopetta räpelöinnin sillä hetkellä ja annoin tietokoneen ihmiselle, joka tosiaan tietää mitä tekee. Hän onneksi pystyi hakemaan kaikki tiedostot takaisin. Nyt kalenterissa lukee joka viikko: varmuuskopio!

Kuva siihen: kulaus teetä joka ei ole enään kupissa.


Aber nun zu erfreulicheren Dingen: Nachtisch!

Da neulich hatte ich eine Menge Eiweiß übrig, und somit war klar, dass ich probiere Baiser zu machen. Das beste ist, man weiß gar nicht, dass es schief gehen kann, man liest keine tausend Tipps im Internet, man macht einfach. Die Masse hatte ich in einen Gefrierbeutel getan, eine Ecke abgeschnitten und dann Nester auf ein Backpapier gespritzt. Vorher hatte ich mit Hilfe eines Wasserglases Kreise als grobe Orientierung gezeichnet, damit alle ungefähr gleich groß werden. Bei ca 75 Grad habe ich die Teile dann zwei Stunden getrocknet.

/// / Pari viikkoa sitten mulla oli munanvalkuaisia tähteenä, ja päätin kokeilla marengin tekoa. Parasta on, jos ei tiedä että asia saattaa epäonnistua, ei lue tuhansia niksejä netistä, vaan tekee. Massan laitoin muvipussiin, leikkasin yhden nurkan auki ja pursottelin rinkuloita, lisäsin vähän enemmän reunoille. Sitä ennen olin leivinpaperille piirtänyt vesilasin avulla ympyröitä, että marengit olisivat suht samankokoisia.  Uunissa kuivatin marenkeja sitten noin 75 asteessa pari tuntia.





Das ganze diente als Untergrund für einen Traubenquark, garniert mit Cantuccini-Würfel. Das nächste Mal werde ich den Quark mit Heidelbeeren oder Erdbeeren machen, damit dieser mehr Farbe hat. So sieht das ganze doch aus wie weiße Taube auf weißem Grund. Aber lecker war es!

/// / Marenki oli pohjana viinirypälerahkalle, päälle laitoin cantuccini kuutioita. Ensi kerralla lisään rahkaan mansikoita tai mustikoita että värjääntyisi toisen väriseksi. Näin se näytti kyllä valkoiselta valkoisen päällä. Mutta maistui hyvälle!



17. September 2014

Socken auf der Walz. /// / Sukat matkalla.

Wir sind nun also wieder daheim. Zurück ging es mit dem Schiff, von Helsinki nach Travemünde. Wie immer eine entschleunigte Art nach Hause zu gelangen, darf man doch heimwärts eine Nacht und einen Tag auf dem Schiff sein. Am Abreisetag geht man um ca 15 Uhr aufs Schiff und kommt in Deutschland am nächsten Abend gegen 22.30 Uhr an. Ich habe die Zeit an Bord mit Stricken verbracht, logisch.

/// / Olemme takaisin kotona. Ajettiin kotiin laivalla Helsingistä Travemünden. Kuin aina matka laivalla on hyvinkin kiireetön, saahan sitä matkalla kotiin olla laivalla yksi yö ja yksi päivä. Laivaan noustaan iltapäivällä klo 15 ja saavutaan seuraavana päivänä Saksaan klo 22.30. Tietenkin kulutin aikaani laivalla neulomalla.







In Deutschland angekommen sind wir noch eine Stunde gefahren und haben in einem Hotel bei Hamburg übernachtet. Am nächsten Morgen ging es dann weiter Richtung Heimat. Bei Hannover haben wir kurz getankt und da sprach uns Anne, eine Tischlerin auf Wanderschaft, an, ob wir sie ein Stück mitnehmen würden - aber klar doch! War richtig toll mit einer Frau zu reden, die auf der Walz ist, und ich habe sie auch gelöchert. Mindestens drei Jahre und einen Tag dauert die Tippelei und es ist nämlich noch gar nicht so lange her dass Frauen auf Wanderschaft gehen dürfen! Nicht nur Zimmerleute tippeln, sondern auch Maurer, Schreiner, Steinmetze und viele mehr. Während der Fahrt habe ich die auf dem Schiff gestrickten Socken vernäht, und spontan habe ich sie gefragt, ob sie Socken gebrauchen könnte. Ja konnte sie, und so sind jetzt ein Paar meiner Socken auf Wanderschaft. Noch schnell ein paar Fotos geschossen :) Anne ist schon seit 2 1/2 Jahren auf Wanderschaft, und nun schaut sie mal, ob sie bis nach Indien kommt.

/// / Kun päästiin Saksaan me ajettiin vielä tunti ja yövyttin hotellissä Hampurin lähellä. Seuraavana aamuna jatkettiin matkaa ja Hannoverin kohdalla käytiin tankaamassa. Siellä seisoi nuori nainen joka on på valsen. Saksassa, Sveitsissä ja näköjään Tanskassa on yleistä, että eri käsityöläiset (esim timpurit, puusepät, muurarit ja monet muut) ovat tietyn ajan matkalla, Saksassa tämä kestää vähintään kolme vuotta ja yhden päivän. Sinä aikana he eivät saa lähestyä kotikaupunkia 50 km säteellä. Oppisopimuksen päätyttyä he matkustavat ympäri maailmaa, etsivät työtä ja käyvät sitä kautta jatkokoulutusta. He liikkuvat paikasta toiseen peukalokyydillä. Ei ole kovin kauan että naisetkin saavat matkustaa tällä tavalla. Tietenkin otettiin Anne mukaan. Matkalla sitten päättelin laivalla neulotut sukat, ja minä sitten kysyin häneltä onko hänellä tarvetta villasukkiin. Oli hänellä, ja niin napsin pari kuvaa ennenkuin annoin ne hänelle. Anne on jo kaksi ja puoli vuotta matkalla ja nyt hän koittaa päästä Intiaan saakka.


Anleitung: Frei nach einem Modell aus dem Novita-Strickheft Garn: Novita 7 veljestä Nadeln: 3,5 mm Nadelspiel
Ich hatte anfangs das Strickmuster fehlinterpretiert, aber das Muster hat mir gefallen, also habe ich weiter gestrickt. Die Ferse ist ein Experiment, nach Außen die linken Maschen. Ist eine schöne Ferse geworden.
/// / Malli: pohjana keskikuviosukat Novita Sukkalehdestä Lanka: Novita 7 veljestä Puikot: 3,5 mm sukkapuikot
Aluksi en osannut lukea mallia oikein, kun en lukenut kaikkia lauseita. Mutta tykkäsin tästä kuviosta, eli jatkoin samaa mallia. Lukutaidottoman sukat... Kantapää on kokeilu, nurjat silmukat tulivat ulkopuolelle. Tykkään tästäkin.


Fixe Tippelei!

12. September 2014

Das letzte Mal diesen Sommer. /// / Viimeiset kerrat tänä kesänä.

Schon wehmütig sitze ich hier im Häusle, der letzte Abend, die Heimreise fängt morgen an. Die "letzten Male" des Sommers in Finnland:

/// / Haikeana istun tässä mökillä, viimeinen ilta, kotimatkalla huomenna. Kesän viimeiset on koettu:


Das letzte Mal auf dem Plumpsklo (im Wald gefunden, so ein kleines putziges im wahrsten Sinne des Wortes windschiefes Plumpsklo).

/// / Viimeisen kerran huussilla (metsästä löyty tämmöinen kiva vino punainen).


Das letzte Mal Streifzüge durch den Wald - ein Redutti, also eine kleine Festung besucht.

/// / Viimeisen kerran metsässä koluamassa, löydettiin redutti, eli pieni linnoitus.


Das letzte Mal die Festung und die Schafe besucht.

/// / Viimeisen kerran linnoituksella. Käytiin Kärnäkosken linnoituksella moikkaamassa lampaita.
 



 Das letzte Mal Kaffee trinken am Schiffsanlegeplatz blieb uns verwehrt, denn die hatten schon für den Winter zu gemacht. Die Türen öffnen sich wieder im Mai.

/// / Viimeisen kerran kahvilla venelaiturilla ei tällä kertaa toteutunut. Olivat laittaneet jo ovet kiinni.


Das letzte Mal ein "Vety", eine Fleischpirogge gefüllt mit Schinken und Ei, in Lappeenranta gegessen.

/// / Viimeisen kerran vety Lappeenrannan torilla syöty. Joskus pitää vielä tehdä ne kotona, että sais niitä talvellakin...
 

Das letzte Mal fischen gewesen, mit dem richtigen Equipment geht es doch ;-) Ok, die Wahrheit: so wurden die Köderfische mit einem Netz aus dem See geholt. Hechte hat mein Mann zu genüge gefangen, diese jedoch immer wieder freigelassen, weil... ja, weil ich keinen Hecht mag, hat zu viele Gräten.

/// / Viimeisen kerran kalassa. Kunnon vehkeillä saalista tuleekin ;-) Ok, totuus: nämä kalat olivat syöttikaloja, mies kyllä onki monta haukea, mutta päästi ne aina heit vapaaksi, koska minä en tykkää hauesta, liian paljon ruotoja.
 

Das letzte Mal Beeren sammeln, der Wald setzt schon Spinnenweben an.

/// / Viimeisen kerran marjassa. Hämähäkin seittejä siellä jo paljon.
 

Das letzte Mal den Mond am eigenen Stand anheulen. In diesem Sinne...

/// / Viimeisen kerran kuutamo omalla rannalla. Ikävä tulee!